Rakas ensimmäinen kanimme on nukkunut pois :( Löysin Tösenin aamulla häkistään. Se vaan makasi, yritin että virkoa nyt, mutta ei.. Tösen oli kuollut. Emil istui ihan sen vieressä kiinni, liekö siinä kauankin istunut. Tösen oli kuollessaan suunnilleen 6 vuoden ikäinen, Taavin kanssa melko samaa ikää. En tiedä onko Tösenillä sydän pysähtynyt vai onko se kuollut johonkin muuhun. Onko se syönyt jotain mitä ei saisi? Sillä oli tapana popsia milloin mitäkin ja vaikka kaikkeen yritettiin varautua niin aina ei onnistuttu siinäkään.
Tösen oli jo eilen illalla hieman vaisu.. Pidin sitä sylissäni illalla pitkään ja ajattelin että kyllä se siitä. Se on ollut elämänsä aikana muutaman kerran ennenkin samanlainen, mutta toennut kyllä taas kohta. Nyt Tösen ei enää siitä virkistynyt. Ihan kamalan surullista, itkua parkuen on päivä mennyt. Tösen oli huippu persoona. Se oli maailman ärsyttävin kani, joka keksi aina kaikkea meidän päänmenoksi. Se teki ihan varmasti juuri sitä mitä EI saisi tehdä, se kujeili aina kaikenlaista, se rikkoi kaiken ja söi mitä eteen tuli. Toisaalta se oli maailman suloisin, se saattoi loikkelehtia jaloissa pitkiä aikoja ja kiipesi syliin ollen siinä niin kauan kuin sitä itseään huvitti. Mikään sylikani se ei ollut, neidillä oli hyvin vahva oma tahto eikä sitä huvittanut mitkään sylilässytykset. Ehkä juuri melko temperamenttisen luonteensa takia se olikin niin rakas minulle.
Nyt on Tösen poissa, eikä sitä meinaa uskoa. Tösen tullaan hautaamaan mökille, siellä saa rauhassa olla. Emil jäi nyt yksin, ensimmäistä kertaa elämässään. Pelottaa vähän miten se pärjää, mutta koitan keksiä sille kaikkea mukavaa ja eiköhän se siitä. Minusta tuntuu, että se ymmärsi kaverinsa kuolleen.. Istuihan se sen vieressä. Täällä sisällä se juoksi aikansa ympäri kämppää kuin etsien Töseniä.. Katsoi joka paikan ja sen jälkeen rauhottui. Hain sille ulkoa kaikkia sen herkkuruokia läjän. Lisäksi rakensin sille uuden kodin kompostikehikoista ainakin väliaikaisesti, katsotaan millaisen asunnon se tulee saamaan. Ainakaan vielä en ole saanut siivottua niiden häkkiä, enkä tiedä tulenko ottaan sitä Emilille enää. Ainakin se pitäisi jotenkin täysin “uusia”. Tuntuu niin kolkolta, että siellä niiden yhteisessä häkissä olisi enää Emil, jotenkin helpompaa jos aloittaa ihan uudesta kodista sen kanssa. Emil tuntuu olevan mielissään uudesta asumuksestaan, se on vanhaa tilavampi. Lisäksi sillä on nyt touhua kun tutustuu siihen, vaikka siellä ei vielä mitään ihmeempää olekaan.
No, nyt pitää vaan jatkaa ilman terroristi-Töseniä eteenpäin. Tösenin poismeno tuntuu jo täällä, on jotenkin kauhean hiljaista. Tösen oli aina toimittamassa jotakin ja sitä sai komennella väliin pois millon mistäkin. Se paineli rodeolaukkaa parvekkeelta sisälle ja samaa rallia takaisin. Se aina syödä rouskutti mun housunpunttia jos kerkesi. Nyt ei sitäkään syö enää kukaan. Nyt vaan toivotaan, että Emil pärjää ilman ystäväänsä, se on nyt tärkeintä. Uskoisin, että Emppu tulee voimaan ihan hyvin, onneksi täällä on koiratkin ja Taavi aina noiden pupujen kanssa on tykännyt oleskella. Eiköhän se tästä.
